Okei, äiti on nyt toooosi väsynyt! =) Mulla on kai joku outo tauti, kun on jo ollut yli vuorokauden pää kipeä eikä siihen auta mitkään särkylääkkeet. Lämpöäkin vähän on, ja olenkin nukkunut melkein koko tämän päivän.

Mutta mennäänpä sitten tärkeämpiin asioihin eli kissoihin. Kissat on jo usean päivän olleet ihan kamuja. Se tais olla torstaiaamu, kun heräsin niin että kisut nukkuivat molemmin puolin mun päätä. Vilma nuoli sujuvasti ensin mun naaman ja siirtyi sitten pesemään veljeään. Nyt kissat onkin melkein kaikkina öinä nukkuneet mun vieressä. Vielä eivät nuku toistensa sylissä tai ihan lähekkäin, mutta vierekkäin ovat jo ihan sujuvasti. Ja voi noita niiden leikkejä! Seppo on oikea drama king, kun se menee härkkimään ja läpsimään Vilmaa ja Vilma sitten tietysti nappaa Sepon painiasentoon - Seppo kiljuu välillä kuin syötävä, mutta menee sitten tietysti uudelleen läpsimään Vilmaa. ;)

Tuo Sepon Marge Simpson -tyylinen ääni huvittaa mua jatkuvasti. Ja voi että pikkukundi osaakin käyttää ääntään! Pitää kiljua kuin pieni porsas aina kun tietää että on ruokaa tulossa tai tahtois päästä syliin. Vielä kun tuo käheähkö piipitysääni yhdistetään Sepon naamaan, jota dominoi nuo "isohkot" (lue: molluska-) silmät, niin vähän käy äitiä joskus huvittamaan... ;) Tuo Sepon pää on tosiaan aika jänskä, se on lyhyehkö ja nuo silmät ovat kuin jollain kunnon yöeläimellä - saa nähdä mitä tuomarit siitä aikanaan sanoo. :D

Mutta nyt kuvia. Pahoittelen paksujen jalkojeni näkymistä tietyissä kuvissa. ;)