Vilma ja Vilman äiti haluavat näin ensimmäiseksi kiittää kaikkia onnittelijoita, niin ihania kisuleita kuin heidän vanhempiaan/orjiaan.
Tässä kuvakertomus Vilman synttäribileistä.
Kutsuvieraat: hiiriperhe ja erakkokatkarapu. Messissä myös Korkeasaaren Leo Leopardi.
Juhlapöydän tarjottavat.
Synttärisankari saapui paikalle hieman häkeltyneenä ja jännittyneenä. Ei meinannut juhlapaikkakaan löytyä ihan heti. [Huomatkaa puuhkahäntä! =)]
"Mitäs täältä löytyy?! Onpas kertakaikkisen jännää!"
"Maitoa!" [Huolestuneille: kupissa on kissanmaitoa.]
"Onko nyt ihan pakko kuvata kun toisella on ruoka suussa?"
"Moi vieraat! Kiva kun pääsitte paikalle!"
"Vielä mä ton kalkkuna(leikkelee)n tapan!" Tässä vaiheessa bileet alkoivat saada aivan erilaisen sävyn...
"Leo sulla ei tainnutkaan olla nälkä, mä voin auttaa sua näissä syömingeissä."
"Slurps! Kalkkuna kitusissa - mitäs seuraavaksi?"
"No siis nää koristelut on ihan naurettavia...kyllä mä vielä teille näytän."
"Täältä tullaan!"
Että muuten ihan kivat juhlat mutta juhlakalu esitti vaan pieniä pedon elkeitä. Nyt se tossa par'aikaa leikkii kutsuvieraitten kanssa (lue: tappaa niitä)... Mutta loistobileet meillä on ollut! :D
Kiitos, Vilma, kuluneesta runsaasta kahdeksasta kuukaudesta. Meillä on ollut tajuttoman hauskaa yhdessä ja toivottavasti hauskuus tulee vielä jatkumaan pitkään.
Kommentit