Kävimme Sepon kanssa hankkimassa vaaditun ulkomaan sertin Tallinnasta 25.-26.2. Jännäsin aika paljon saammeko vaadittavan sertin, mutta kyllähän sieltä sitten sertit tulivat molempina päivinä. Ohessa näyttelyarvostelut, mikäli niistä nyt jotain näkyy tai mikäli tuomarin käsialasta saa selvää...

Aika pitkältihän nuo arvioinnit ovat toistensa kaltaisia - melkein samat jorinat tulee kuunneltua joka kerta, niin kuin luonnollista onkin. Se vaan vähän vaihtelee, tykkääkö tuomari Sepon aika omaleimaisestakin ulkonäöstä vai onko suurinpiirtein sitä mieltä, että kyllähän tuo nyt menettelee. Onpa meillä sertikin jäänyt saamatta mm. sen takia, kun Seppo näytti tuomarin pöydällä masentuneelta ja alakuloiselta. (Ensimmäinen näyttely melko pitkän tauon jälkeen, Sepon turkki erittäin pörhössä kovan pakkasen ja turhan pesukerran takia sekä kissa ihmeissään - kyllähän se alakuloiseksi vetää väkisinkin!)

Seppo muuten osoitti taas houdinimaiset kykynsä Tallinnassa hotellihuoneessa oppimalla heti kuinka hotellihuoneen jääkaappi avataan. Piti keksiä muutama este jääkaapin oven eteen, ettei sieltä lähteneet heti kaikki eväät uteliaan kissan matkaan.

Tänään meillä on tunnelmat olleet seuraavanlaiset: